Mikä on riittävä parvikoko akvaariokaloille?

Meiltä kysytään paljon mikä on hyvä parvikoko, parveutuvatko eri lajit keskenään ja miksi emme myy pienempää määrää akvaarioon? Asiasta on tehty tutkimuksia ja me haluamme auttaa asiakkaidemme lemmikkejä voimaan mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa hyvin voinnin lisäämistä mm. stressin vähentämisellä.

Mikä sitten on sopiva parvikoko? Katsotaan mitä tutkimukset sanovat.
Yksi suoraan akvaariokaloihin liittyvä tutkimus selvitti parvikoon vaikutusta neljällä yleisellä koristekalalajilla: neontetra, kardinaalikala, lehtikala ja tiikeribarbi. Tutkimuksessa mitattiin käyttäytymistä, kuten säntäilyä, aggressiota, parveutumista ja ruokailuun liittyvää viivettä. Tulokset olivat lajikohtaisia, mutta neontetroilla ja kardinaalikaloilla suurempi ryhmä vähensi aggressiota ja säntäilyä sekä lisäsi parvessa pysymistä. Tiikeribarbeilla suuremmat ryhmät paransivat hyvinvointiarviota, kun taas lehtikaloilla parvikoon ja hyvinvoinnin yhteys ei ollut yhtä selvä.

Toinen tutkimus akvaarioiden sekaparvista havaitsi, että neontetroilla ja kardinaalikaloilla suurempi ryhmä lisäsi luonnollista parvikäyttäytymistä. Samalla tutkimus muistutti, että lajien yhdistäminen ja ympäristön virikkeet vaikuttavat tuloksiin: sama piilopaikka voi olla toiselle lajille turva ja toiselle puolustettava resurssi.

Seeprakaloilla tehdyissä hyvinvointitutkimuksissa liian pieni tiheys/ryhmäympäristö on yhdistetty suurempaan aggressioon ja stressivasteeseen. Yhdessä tutkimuksessa 1 kala/litra aiheutti enemmän aggressiota ja korkeampaa kortisolieritystä kuin 3–6 kalaa/litra, ja tutkijat ehdottivat optimaalisen tiheyden olevan 3–6 kalaa/litra kyseisissä olosuhteissa.  

Suositukset ovat siis lajikohtaisia, toiset kalat ovat selvästi parvikaloja, jolloin ne vaativat isomman parven. Toiset ovat enemminkin ryhmäkaloja, joille suuri parvi ei vähennä stressiä. Akvaarion koko ja kalatiheys kannattaa myös ottaa huomioon. Eri lajit vaativat erilaista tilaa ja suojaa.

Tässä muutama käytännön suositus erityyppisille parvikaloille:

  • Pienet tetrat, rasborat, kardinaalikalat, pienet daniot:
    Minimi 10–15+. Nämä lajit näyttävät usein luonnollisemman käytöksen isommassa parvessa.
  • Tiikeribarbi ja muut vilkkaat/barbimaiset lajit:
    Minimi 12+. Isompi ryhmä voi hajauttaa aggressiota ja vähentää yksittäisten kalojen kiusaamista.
  • Monniset:
    Minimi 8–12+ samaa tai hyvin samankaltaista lajia.
  • Isommat parvikalat, kuten kongontetra:
    Minimi 10+, mutta akvaarion pitää olla selvästi tilavampi, koska kala on aktiivinen ja kookkaampi.

Lajit, jotka eivät ole varsinaisia parvikaloja mutta ovat sosiaalisia, eli ns ryhmäkalat:
Ei pidä soveltaa suoraan “mitä enemmän, sitä parempi” -logiikkaa. Esimerkiksi rihmakalat, ahvenet ja lehtikalat voivat tarvita parin, haaremin tai tarkkaan suunnitellun ryhmän, eivät suurta parvea.

Miksi “6 kpl” ei riitä?
Kuusi aiemmin pidetty minimi, ei biologinen ihanne. Isompi parvi voi:

  • vähentää pelokkuutta ja säntäilyä
  • lisätä normaalia parveutumista
  • hajauttaa aggressiota
  • parantaa ruokailurohkeutta
  • tehdä kalojen käytöksestä luonnollisempaa

Mutta parvikokoa ei voi kasvattaa rajatta, koska liian suuri kalamäärä suhteessa akvaarioon heikentää vedenlaatua.

Suurempi parvi vähentää merkittävästi stressiä ja lisää näin kalojen hyvinvointia, jolloin kalat ovat vastustuskykyisempiä erilaisille sairauksia ja elävät näin pidempään!

 

Lähteet:

Amelia Saxby, Leoni Adams, Donna Snellgrove, Rod W. Wilson, Katherine A. Sloman,

The effect of group size on the behaviour and welfare of four fish species commonly kept in home aquaria, Applied Animal Behaviour Science, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2010.04.008.

 

Amelia Saxby, Leoni Adams, Donna Snellgrove, Rod W. Wilson, Katherine A. Sloman,

The effect of group size on the behaviour and welfare of four fish species commonly kept in home aquaria, Applied Animal Behaviour Science, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2010.04.008.

 

Kleinhappel, T.K., Pike, T.W. & Burman, O.H.P. Stress-induced changes in group behaviour. Sci Rep 9, 17200 (2019). https://doi.org/10.1038/s41598-019-53661-w

 

Stella A Encel, Timothy M Schaerf, Ashley J W Ward, Immune challenge changes social behavior in the guppy (Poecilia reticulata), Behavioral Ecology, Volume 35, Issue 1, January/February 2024, arad081, https://doi.org/10.1093/beheco/arad081

 

Andersson, M., Roques, J. A. C., Aliti, G. M., Ademar, K., Sundh, H., Sundell, K., Ericson, M., & Kettunen, P. (2022). Low Holding Densities Increase Stress Response and Aggression in Zebrafish. Biology, 11(5), 725. https://doi.org/10.3390/biology11050725

 

Sen Sarma O, Frymus N, Axling F, Thörnqvist PO, Roman E, Winberg S. Optimizing zebrafish rearing-Effects of fish density and environmental enrichment. Front Behav Neurosci. 2023 Jun 29;17:1204021. doi: 10.3389/fnbeh.2023.1204021. PMID: 37456810; PMCID: PMC10340554.

 

Katherine A. Sloman, Louise Baldwin, Stanley McMahon, Donna Snellgrove,

The effects of mixed-species assemblage on the behaviour and welfare of fish held in home aquaria, Applied Animal Behaviour Science, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2011.08.008.

 

Amelia Saxby, Leoni Adams, Donna Snellgrove, Rod W. Wilson, Katherine A. Sloman,

The effect of group size on the behaviour and welfare of four fish species commonly kept in home aquaria, Applied Animal Behaviour Science, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2010.04.008.