Raakaruokinnan vaikutukset koiran terveyteen

Eläinlääkäriopiskelijamme teki koulutyönä artikkelin raakaruokinnan vaikutuksista koiran terveyteen. Halusimme tuoda nämä tiedot teidän kaikkien luettavaksi, joten tässä ne nyt ovat hieman lyhennettynä ja yksinkertaistetussa muodossa. Alkuperäinen artikkeli on kirjoitettu loppu vuodesta 2023, joten tätä uudemmat tutkimukset eivät ole mukana. Mikäli sinulla on tiedossa jokin mielenkiintoinen tutkimus aiheesta, ota meihin yhteyttä, niin päivitämme artikkelia mielellämme!

Johdanto
Useimmat koirat syövät kaupallisia märkä- ja kuivaruokia. Viimeisen vuosikymmenen aikana ruokintakäytännöt ovat kuitenkin muuttuneet, ja yhä useampi omistaja tarjoaa koirilleen raakaruokaa tai kotiruokaa. Kehittyvissä maissa on tarjolla monenlaisia kaupallisia koiranruokia, mutta ruokintakäytännöt voivat vaihdella. Osasyynä tähän saattaa olla luottamuksen menetys lemmikkiruokateollisuutta kohtaan. (Dodd et al., 2020).

Tässä artikkelissa tarkastelemme tutkimuksia, joissa raakaruokintaa verrataan kaupallisiin koiranruokiin. Keskitymme erityisesti raakaruokinnan vaikutuksiin koirien terveyteen ja siihen, mitä tutkimuksissa on tähän mennessä saatu selville

Raakaruokinnan riskit

Raakaruokintaan liittyvät suurimmat riskit ovat tartuntataudit, jotka johtuvat bakteereista tai loisista. Raakassa lihassa esiintyviä bakteeripatogeeneja ovat muun muassa Salmonella, Clostridia, Listeria monocytogenes, Campylobacter ja Escherichia coli. Nämä bakteerit voivat aiheuttaa sairauksia tai jäädä oireettomiksi lemmikillä. Erityisessä riskissä vakavien sairauksien suhteen ovat nuoret, hyvin vanhat, immuunipuutteiset ja tiineet eläimet. Raakaa lihaa syötettäessä lemmikki voi altistua myös loisille, kuten Toxoplasma gondii -alkueläimelle ja Echinococcus-heisimadoille (Gyles, 2017).

Bree ym. (2018) tutkivat zoonoottisten bakteerien ja loisten esiintymistä Alankomaissa myytävissä kaupallisissa raakalihaa sisältävissä lemmikkiruokavalioissa. He analysoivat 35 pakastettua tuotetta kahdeksalta eri merkiltä. Tulokset olivat seuraavat:

• Escherichia coli serotyyppi O157:H7 löytyi 8 tuotteesta (23 %).
• Laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava E. coli havaittiin 28 tuotteessa (80 %).
• Listeria monocytogenes oli läsnä 19 tuotteessa (54 %) ja muita Listeria-lajeja 15 tuotteessa (43 %).
• Salmonella-lajeja löydettiin 7 tuotteesta (20 %).
• Loistutkimuksissa Sarcocystis cruzi havaittiin 4 tuotteessa (11 %) ja Toxoplasma gondii 2 tuotteessa (6 %).

Tämä tutkimus osoittaa, että pakastetuissa tuotteissa voi esiintyä mahdollisia zoonoottisia patogeeneja, jotka voivat aiheuttaa bakteeri-infektioita lemmikeillä. Jos ruokinta perustuu pakastamattomaan lihaan, loistartuntojen riski kasvaa entisestään (Bree ym., 2018).

Kölle ja Schmidt (2015) kertovat artikkelissaan, että raakaruokinta on kasvava trendi koirien ruokinnassa Saksassa. Raakalihaan perustuvan ruokinnan riskeihin kuuluvat koirien tartunnat loisten, bakteerien ja virusten kautta. Lisäksi raakaruokavalioista löytyy usein ravitsemuksellisia epätasapainoja. Yleisimmät ongelmat liittyvät yli- ja aliravitsemukseen, erityisesti kalsiumin, hivenaineiden (kupari, sinkki ja jodi), vitamiinien A ja D sekä kalsiumin ja fosforin suhteen osalta. Tämä ravitsemuksellinen epätasapaino voi aiheuttaa kliinisiä oireita. Tämän vuoksi ruokavalion tarkastaminen ja optimointi erikoistuneen eläinlääkärin toimesta on erittäin suositeltavaa (Kölle ja Schmidt, 2015).

Vaikutukset ruoansulatusjärjestelmään

Vuonna 2018 tutkittiin eroja ulosteen mikrobiomissa ja metabolomiikassa koirilla, jotka söivät luu- ja raakaruokavaliota (BARF), ja koirilla, jotka söivät kaupallista ruokaa (säilyke- ja kuivaruoka). Tutkimukseen osallistui yhteensä 46 koiraa, joilla ei ollut aiempaa historiaa ruoansulatuskanavan ongelmista nykyisellä ruokavaliolla. BARF-ryhmässä:

• Kolmella koiralla oli tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
• Kahdella koiralla oli silmäsairaus.
• Kahdella koiralla oli sydänsairaus.
• Yhdellä koiralla oli ihosairaus.
• Yhdellä koiralla diagnosoitiin epilepsia.

Koska näiden koirien yleistila oli hyvä ja ulosteen laatu normaali, ne pidettiin mukana tutkimuksessa. Kahdelle koiralle oli annettu antibiootteja viimeisen 3–5 kuukauden aikana, kuudelle koiralle viimeisen 6–12 kuukauden aikana, 16 koiraa ei ollut saanut antibiootteja yli vuoteen ja kaksi koiraa ei ollut koskaan saanut antibiootteja (Schmidt ym., 2018).

Kontrolliryhmässä oli 19 koiraa:

• Viidellätoista koiralla ei ollut aiempaa sairaushistoriaa.
• Kolmella koiralla oli todettu ruoka-aineintoleranssi ilman oireita nykyisellä ruokavaliolla.
• Yhdellä koiralla oli äskettäin ollut munuaistulehdus, jota hoidettiin antibiooteilla neljä viikkoa ennen ulostenäytteenottoa.
• Toiselle koiralle oli annettu antibiootteja tapaturman vuoksi 16 päivää ennen näytteenottoa.

Nämä koirat pidettiin tutkimuksessa mukana, koska niiden tulokset eivät eronneet tilastollisesti muista kontrolliryhmän koirista. Kolmetoista kontrolliryhmän koiraa söi kuivaruokaa, kolme säilykeruokaa ja kolme koiraa näiden yhdistelmää (Schmidt ym., 2018).

Tutkimuksessa omistajia ohjeistettiin keräämään ulostenäytteet luonnollisesti ulostetuista näytteistä mahdollisimman pian klinikalle toimitettavaksi. Näytteet tuli kerätä ilman kontaminaatiota, ja ne homogenisoitiin ennen tarkempaa analyysiä (Schmidt ym., 2018).

Ulosteen metabolomiikan erojen tutkimiseen käytettiin 10 BARF-ruokittua ja 9 kaupallista ruokaa syövää koiraa. Näytemäärää pienennettiin analyysin korkeiden kustannusten vuoksi (Schmidt ym., 2018).

Tutkimuksessa havaittiin, että erilainen ruokavalion koostumus muutti merkittävästi suolistomikrobiston rakennetta, mutta mikrobiston monimuotoisuudessa ei havaittu suuria eroja. BARF-ruokituilla koirilla havaittiin:

• E. colin ja Streptococcus-bakteerien määrän lisääntyminen.
• Faecalibacterium-bakteerin määrän väheneminen.
• Clostridium perfringensin määrä oli merkittävästi korkeampi BARF-ruokituilla koirilla.

Metabolomiikan osalta BARF-ruokinnalla oli voimakas vaikutus:

• Primäärisissä ja sekundäärisissä sappihapoissa ei havaittu merkittäviä muutoksia.
• Ulosteen kolesterolitasot olivat korkeampia BARF-ruokituilla koirilla.

Tulokset viittaavat siihen, että makroravinteiden erilaisella koostumuksella on merkittävä vaikutus sekä suolistomikrobiston että metabolomiikan rakenteeseen. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia, jotta voidaan paremmin ymmärtää BARF-ruokavalion aineenvaihdunnallisia vaikutuksia koirilla (Schmidt ym., 2018).

Butowski ym. (2021) tutkivat raakalihaan perustuvien ruokavalioiden vaikutusta koirien ja kissojen ruoansulatuskanavan mikrobiomiin. He huomauttavat, että suolistomikrobit ovat luonnollisia symbiootteja, jotka ovat kehittyneet isäntiensä kanssa ja vaikuttavat niiden terveyteen ja hyvinvointiin. Suolistomikrobisto osallistuu isännän ravitsemukseen muun muassa:

• Tuottamalla vitamiineja.
• Suojelemalla taudinaiheuttajilta.
• Tarjoamalla energiaa suolen epiteelisoluille.
• Ylläpitämällä suoliston aineenvaihdunnallista ja immuunijärjestelmän tasapainoa (Butowski ym., 2021).

Tutkimuksessa havaittiin, että raakalihaa syövien koirien ja kissojen suolistomikrobiston koostumus oli selvästi erilainen kuin nappularuokaa syövien eläinten. Kuitenkin raakaruokinnan vaikutuksia suolistomikrobiston toimintaan ei vielä täysin ymmärretä.

Mikrobiomitutkimusten haaste on se, että tuloksia on usein tulkittu käyttäen sekasyöjien mikrobiomin viitearvoja, jotka eivät välttämättä sovellu lihansyöjille, kuten koirille ja kissoille. Tästä syystä tarvitaan lisää tutkimuksia, jotta mikrobiomin toiminnasta saadaan tarkempaa tietoa (Butowski ym., 2021).

Vaikutukset terveyteen

Knight ym. (2022) tutkivat erilaisten ruokavalioiden vaikutuksia koirien terveyteen. Tutkimuksessa kysyttiin omistajilta heidän koirastaan, joka oli asunut heidän kanssaan vähintään vuoden ajan. Omistajien mukaan koiran terveys oli keskeinen tekijä ruokavaliota valittaessa. Yhteensä 2 536 koirasta kerättiin tietoa, joista:

• 1 370 (54 %) oli ruokittu perinteisellä lihapohjaisella ruokavaliolla,
• 830 (33 %) raakaruokavaliolla, ja
• 336 (13 %) vegaanisella ruokavaliolla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemää yleistä sairauden merkkiä, kuten eläinlääkärikäyntien määrää, lääkkeiden käyttöä, siirtymistä erikoisruokavalioon sekä omistajien ja eläinlääkärien arvioita koiran terveydestä. Omistajia pyydettiin ilmoittamaan eläinlääkärikäyntien tiheys ja lääkkeiden käyttö viimeisen vuoden aikana (Knight ym., 2022).

Eläinlääkärikäynnit olivat merkittävästi harvinaisempia koirilla, jotka söivät raakaruokavaliota, verrattuna perinteisesti ruokittuihin koiriin (p < 0,05). Myös lääkkeiden käyttö oli yleisempää perinteisesti ruokituilla koirilla. (Knight ym., 2022).

 

Anturaniemi ym. (2020) vertailivat kahden kontrolloidun kaupallisen ruokavalion vaikutuksia koirien veriarvoihin. Tavoitteena oli selvittää muutoksia verenkuvassa, seerumin biokemiallisissa arvoissa, plasman foolihappo- ja B12-vitamiinipitoisuuksissa sekä veren rautatasoissa.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 33 Staffordshirenbullterrieriä:

• 18 koiralla oli atooppinen ihotulehdus,
• 7 oli terveitä, ja
• 8 luokiteltiin "rajatapauksiksi".

Ruokavaliointerventio kesti keskimäärin 140 päivää. Tuloksissa havaittiin merkittäviä eroja:

• Punasolujen määrä, keskimääräinen hemoglobiinikonsentraatio ja verihiutaleiden määrä olivat korkeampia raakaruokavaliolla.
• Alkalinen fosfataasi, epäorgaaninen fosfori ja kolesteroli olivat alhaisempia raakaruokavaliolla syötetyillä koirilla kaupalliseen kuivaruokaan verrattuna (Anturaniemi ym., 2020).

Hiney ym. (2021) totesivat, että terveiden koirien ruokinnan vaikutuksia objektiivisiin terveysmittareihin on tutkittu vähän. He vertasivat raakalihaiseen ruokavalioon (RMBD) ja korkealaatuiseen kuivaruokaan (kibble) ruokittujen koirien terveysmarkkereita. Tutkimuksessa mitattiin hematologisia ja biokemiallisia arvoja sekä kliinisiä terveyspisteitä (hampaisto, korvakäytävät ja iho).

Tulokset osoittivat:

• Seerumin alkalinen fosfataasi (P < 0,001) ja globuliini (P < 0,001) olivat alhaisempia raakaruokaa syöneillä koirilla.
• Lymfosyyttien määrä oli korkeampi raakaruokavaliolla (P < 0,05).
• Kliininen terveyspisteytys oli hieman parempi raakaruokavaliolla olevilla koirilla verrattuna kuivaruokaan (P = 0,03).

Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan paremmin ymmärtää ruokinnan prosessoinnin ja ravintosisällön vaikutukset koirien terveyteen (Hiney ym., 2021).

 

Vuori ym. (2023) tutkivat koirien varhaisen elämän ruokintatapojen vaikutuksia kroonisen suolistosairauden (CE) ilmaantuvuuteen myöhemmällä iällä.

Tulokset osoittivat, että prosessoimaton lihapohjainen ruokavalio pentu- ja nuoruusvaiheessa (2–18 kk) oli yhteydessä pienempään CE-riskiin aikuisena.

• Erityisesti raakojen luiden ja rustojen sekä pöydänjämien syöminen pennuille vähensi CE:n riskiä.
• Marjojen syöminen pentuiässä liittyi myös pienempään CE-riskiin.

Sen sijaan ultraprosessoitu, hiilihydraattipohjainen kuivaruoka lisäsi merkittävästi kroonisen suolistosairauden riskiä aikuisena.

Tutkimusten mukaan raakaruokinta voi tuoda terveyshyötyjä koirille, kuten parempia veriarvoja ja vähäisempiä kroonisia sairauksia. Ultraprosessoidut kuivaruokavaliot voivat puolestaan lisätä tiettyjen sairauksien, kuten kroonisen suolistosairauden, riskiä. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta raakaruokavalion pitkän aikavälin vaikutukset voidaan ymmärtää paremmin.

Johtopäätökset

Raakaruokintaan liittyvistä riskeistä on tehty paljon tutkimuksia, mutta tietoa siitä, miten erilaiset taudinaiheuttajat vaikuttavat eläinten tai omistajien terveyteen, on vielä vähän. Sairastuvatko ne näiden taudinaiheuttajien vuoksi?

Eri ruokavalion koostumus näyttää muuttavan merkittävästi suolistomikrobiston rakennetta. Raakaa lihaa syövien koirien suolistomikrobiston koostumus on selvästi erilainen kuin kaupallista ruokaa syövien koirien. Kuitenkin raakaruokinnan vaikutukset koirien suolistomikrobiston toimintaan ovat vielä huonosti ymmärrettyjä, ja tätä aihetta tulisi tutkia lisää.

Raakaa lihaa syövät koirat tarvitsevat harvemmin eläinlääkärikäyntejä verrattuna perinteisesti ruokittuihin koiriin. Myös lääkkeiden käyttö oli yleisempää kaupallista ruokaa syövillä koirilla. Mielestäni tällaisia tutkimuksia tulisi tehdä niin, että koirat ovat samaa rotua ja samoissa ikäryhmissä, koska jotkin rodut ja vanhemmat koirat tarvitsevat luonnostaan enemmän hoitoa kuin toiset.

Prosessoimattoman tai vähäisesti prosessoidun lihapohjaisen ruokavalion syöttäminen pennuille ja nuorille koirille oli merkittävästi yhteydessä pienempään kroonisen suolistosairauden esiintyvyyteen aikuisuudessa. Tämä tutkimus on erittäin kiinnostava ja osoittaa, että prosessoimattoman lihan syöttäminen, edes osana koiran ruokavaliota, voi tuoda paljon terveyshyötyjä.

Tutkimukset näyttävät viittaavan siihen, että raakaruoka voi olla parempi koirien terveydelle, mutta tarvitsemme ehdottomasti lisää tutkimuksia, jotta asiasta saadaan tarkempaa tietoa. Kaikesta huolimatta ruokavalion tasapaino on aina ehdottoman tärkeää, eikä raakaruokintaan tulee lähteä ilman kunnollista suunnitelmaa. 

 

Haluatko lisätietoa raakaruokinnasta tai koirasi ruokinnasta? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme tai tutustu laajaan valikoimaamme terveellisiä koiranruokia!

 

Lähteet:

Anturaniemi, J., Zaldívar-López, S., Moore, R., Kosola, M., Sankari, S., Barrouin-Melo, S., Hielm-Björkman, A. (2020). The effect of a raw vs dry diet on serum biochemical, hematologic, blood iron, B12, and folate levels in Staffordshire Bull Terriers. Veterinary Clinical Pathology; 49(2): 258-269.

Bree, F., Bokken, G., Mineur, R., Franssen, F., Opsteegh, M., Giessen, J., Lipman, L., Overgaauw, P. (2018). Zoonotic bacteria and parasites found in raw meat-based diets for cats and dogs. The Veterinary Record; 182(2): 50.

Butowski, CF., Moon, CD., Thomas, DG., Youngaan, W., Bermingham, EN. (2021). The effects of raw-meat diets on the gastrointestinal microbiota of the cat and dog. New Zealand Veterinary Journal; 70(1): 1-9.

Dodd, S., Cave, N., Abood, S., Shoveller, A., Adolphe, J., Verbrugghe, A. (2020). An observational study of pet feeding practices and how these have changed between 2008 and 2018. The Veterinary Record; 186(19): 643.

Gyles, C. (2017). Raw food diets for pets. The Canadian Veterinary Journal; 58(6): 537-539.

Hiney, K., Sypniewski, L., Rudra, P., Pezeshki, A. McFarlane, D. (2021). Clinical health markers in dogs fed raw meat-based or commercial extruded kibble diets. Journal of Animal Science; 99(6).

Knight, A., Huang, E., Rai, N., Brown, H. (2022). Vegan versus meat-based dog food: Guardian-reported indicators of health. PLoS One; 17(4):e0265662.

Kölle, P., Schmidt, M. (2015). Raw-meat-based diets (RMBD) as a feeding principle for dogs. Tierärztliche Praxis. Ausgabe K, Heimtiere; 43(6): 409-19.

Schmidt, M., Unterer, S., Suchodolski, J., Honneffer, J., Guard, B., Lidbury, J., Steiner, J., Fritz, J., Kölle, P. (2018). The fecal microbiome and metabolome differs between dogs fed bones and raw food (BARF) diets and dogs fed commercial diets. PLoS One; 13(8):e0201279.

Vuori, K., Hemida, M., Moore, R., Salin, S., Rosendahl, S., Anturaniemi, J., Hielm‑Björkman, A. (2023). The effect of puppyhood and adolescent diet on the incidence of chronic enteropathy in dogs later in life. Scientific Reports; 13(1):1830.